Uusi tiedejärjestökentän jättiläinen International Science Council (ISC) on perustettu. ISC syntyi kahden maailman johtavan tiedejärjestön yhdistymisestä. Uuden järjestön julkistamistilaisuus pidettiin 2. heinäkuuta 2018 Pariisissa. ISC:n muodostavat luonnontieteiden keskusjärjestö ICSU ja yhteiskuntatieteiden keskusjärjestö ISSC. 

Parin viimeisen vuosikymmenen aikana kansainvälinen tiedekenttä on muuttunut entistä kilpailullisemmaksi ja sirpaleisemmaksi. Tässä ympäristössä ICSU ja ISSC ovat saaneet kansainvälistä tunnustusta eri tieteenalojen ja valtioiden välisen yhteistyön edistämisestä sekä suurten kansainvälisten tutkimusprojektien koordinoinnista. Kummankin järjestön jäsenistö koostuu yhtäältä kansainvälisistä tiedeunioneista ja toisaalta kansallisista tieteellisistä jäsenistä, kuten tiedeakatemioista ja tutkimusneuvostoista.

Yhdistymishankkeen pääasiallinen motiivi liittyy järjestöjen yhdessä saavuttamaan laajaan kattavuuteen. Tieteeltä on vaadittu globaalimuutoksen ja yllättävien kriisien myötä yhä parempaa kykyä tuottaa tietoa, jota voidaan käyttää ennennäkemättömän kompleksisiin ja vaikutuksiltaan valtioiden rajat ylittäviin haasteisiin. Tällaiset haasteet ylittävät myös tieteenalojen rajat. Kun ongelman hahmottaminen vaatii kykyä yhdistää fysikaaliset, kemialliset, ympäristölliset, biologiset, lääketieteelliset, sosioekonomiset, poliittiset ja kulttuuriset kysymykset, ratkaisun löytäminen vaatii vahvaa poikkitieteellistä yhteistyötä niin luonnontieteiden kuin ihmis- ja yhteiskuntatieteiden alalta. Tieteidenvälisen yhteistyön lisäksi vaaditaan julkisten ja yksityisten sidosryhmien sekä kansalaisten vahvaa sitouttamista keskusteluun. Päätöksentekoa ja käytäntöjä varten tuotettava monitieteinen ja ratkaisukeskeinen tieto vaatii ensiluokkaisen asiantuntijuuden lisäksi vahvaa dialogisuutta eri sidosryhmien välillä.

Suomalaisten kannalta ISC:n perustaminen on työvoitto. Suomi on ollut aktiivisesti mukana ICSU:n toiminnassa, ja Suomella on useita vuosia ollut edustaja jossakin ICSU:n toimielimessä. Kansleri emeritus Kari Raivio toimi ICSU:n tieteellisestä suunnittelusta ja arvioinnista vastaavana varapuheenjohtajana 2008 – 2011 ja oli keskeisesti mukana globaalimuutostutkimuksen ohjelmien uudelleen koordinoinnissa ja Future Earth -ohjelman synnyssä.

Suomi on myös ajanut aktiivisesti yhdessä muiden Euroopan maiden kanssa humanististen ja yhteiskuntatieteellisten alojen mukaan tuomista ICSU:un. Vuoden 2014 yleiskokouksessa ICSU:n eurooppalaisten jäsenten ryhmä, jonka sihteeristönä Tiedeakatemiain neuvottelukunta toimi, jätti puheenjohtajansa professori Olavi Nevanlinnan johdolla kirjallisen kysymyksen ICSU:n hallitukselle siitä, millä konkreettisilla tavoilla yhteistyötä humanististen ja yhteiskuntatieteellisten alojen kanssa aiotaan edistää. Tähän kysymykseen on nyt saatu vastaus.