(Vasemmalta: Robin Fears, Michael Norton, Tanja Suni, Elias Hurmekoski, Eva-Mari Aro, Thierry Courvoisier. Kuva: Sebastian Trzaska)

Ilmastonmuutos taustatekijöineen aiheuttaa mittavia terveysriskejä Euroopassa, todetaan eurooppalaisten tiedeakatemioiden yhteistyöjärjestön EASAC:n vastajulkaistussa raportissa The imperative of climate action to protect human health in Europe. Terveysriskejä aiheuttavat raportin mukaan mm. fossiilisten polttoaineiden käytön synnyttämät ilmansaasteet, pahenevat lämpöaallot, voimistuvat myrskyt, tulvat sekä uusille aluelle leviävät tarttuvat taudit. Epäsuoria terveysvaikutuksia ovat esimerkiksi työn tuottavuuteen ja kansantalouteen sekä siirtolaisuuteen ja muuttoliikkeeseen liittyvät vaikutukset. Erityisen haavoittuvassa asemassa ovat raportin mukaan ikääntyneet, sairaat ja lapset, sekä siirtolaiset ja muusta väestöstä tavalla tai toisella erilliset populaatiot. Euroopassa erityisesti Välimeren alue ja arktiset alueet ovat muita haavoittuvampia.

Raportin esitteli EASAC:n biotieteiden ohjelman johtaja Robin Fears Helsingissä Eurooppasalissa pidetyssä tilaisuudessa 13.6.2019. Yleisötilaisuuden järjestivät yhdessä EASAC ja Suomen Tiedeakatemiat, ja se oli osa EASAC:n kolmipäiväistä kokoontumista Suomessa. Fears muistutti, että vaikka ilmastonmuutosta käsittelevää tutkimusta on paljon, on jossain määrin arvoitus, millä tavalla ihmiset ympäristön muutoksiin sopeutuvat. Sopeutumisen ulottuvuuksia tarkastellaan raportissa fyysisinä, teknologisina, taloudellisina sekä käyttäytymiseen liittyvinä.

Suomessa ilmastonmuutoksen terveysvaikutukset liittyvät Ympäristöministeriön tutkimusjohtaja Tanja Sunin mukaan varsinkin helleaaltojen lisääntymiseen, veden rehevöitymiseen sekä joidenkin ihmisille haitallisten eliölajien, kuten puutiaisen, levinneisyyden kasvuun. Myös liukastumisvammat saattavat lisääntyä ilmastonmuutoksen myötä, kun talvilämpötilat yhä useammin vaihtelevat nollan molemmin puolin.

Dr Robin Fears, EASAC Biosciences Programme Director (kuva: Sebastian Trzaska)

Tilaisuudessa keskusteltiin ilmastonmuutoksesta myös metsien bioenergiaa käsittelevän, maaliskuussa julkaistun kommentaarin Forest bioenergy, carbon capture and storage, and carbon dioxide removal: an update näkökulmasta. Puuaineksesta saatava bioenergia luokitellaan EU:n ja Yhdysvaltain kriteeristössä uusiutuvaksi luonnonvaraksi, mikä perustuu EASAC:n ympäristöohjelman johtajan Michael Nortonin mukaan olettamukseen metsien hiilineutraaliudesta. Norton huomautti, että neutraaliuden aste riippuu metsätyypistä, biomassatyypistä sekä hyödyntämistavasta. Metsäbiomassaa tuleekin käyttää fossiilisten polttoaineiden korvaamiseen harkiten. Maa- ja metsätalousministeriön erityisasiantuntija Elias Hurmekoski yhtyi kommenttipuheenvuorossaan moniin raportissa esitettyihin näkökohtiin, mutta toi esille eri toimijoiden näkökulmia metsien bioenergian hyödyntämiseen.

Bioenergia-kommentaarin yksi johtopäätös oli se, että hakkuiden vähentäminen, metsien uudelleenistutus sekä kosteikkojen ja soiden olemassaolon varmistaminen ovat kustannustehokkaita tapoja ehkäistä ilmastonmuutosta kaikkialla maapallolla.

Dr Michael Norton, EASAC Environment Programme Director (kuva: Sebastian Trzaska)

EASAC (European Academies’ Science Advisory Council) on eurooppalaisten tiedeakatemioiden kattojärjestö, joka tuottaa tiedeneuvontaraportteja EU-tason poliittista päätöksentekoa varten. Suomen Tiedeakatemiat (CoFA) on EASAC:n kansallinen jäsen.