Eurooppalaisten tiedeakatemioiden yhteisorganisaatio ALLEA (ALL European Academies) järjesti vuoden 2016 yleiskokouksensa Wienissä 18.-19. huhtikuuta. Kokous alkoi tutkimuksen vapautta käsittelevällä yleisölle avoimella symposiolla “The freedom of scientific research in the face of political and societal demands”, jonka avasi Itävallan liittopresidentti Heinz Fischer. Vain jäsenistölle tarkoitetussa hallintokokouksessa puolestaan valittiin kansleri emerita Krista Varantola ALLEAn hallitukseen kaudelle 2016-2018.
Tieteen vapauden useat ulottuvuudet
Ensimmäisen päivän symposiossa Sir Peter Knight Imperial College Londonista puhui painokkain sanakääntein riippumattoman tutkimuksen puolesta. Poliitikkojen tulee käyttää tutkimustuloksia päätöstensä tukena, mutta on tärkeää huolehtia siitä, ettei näyttöön perustuva politiikanteko käänny vastakohdakseen eli politiikkaan perustuvaksi näyttöjen etsinnäksi. Päätöksenteossa ei toisin sanoen saa tarkoitushakuisesti tukeutua ainoastaan sellaisiin tutkimustuloksiin, jotka puoltavat ennalta määrättyjä poliittisia päämääriä. Knight myös viittasi Paul Nursen vuonna 2015 kokoaman raportin Ensuring a successful UK research endeavour keskeiseen suositukseen, jonka mukaan tutkimus tulee viedä hallitustyöskentelyn keskiöön tehokkaan vuoropuhelun avulla. Hallitustyöskentelyn ei kuitenkaan pidä antaa vaikuttaa tutkimuksen ytimeen.
Irmgard Griss (Itävallan korkeimman oikeuden entinen presidentti) ja Stefan Hornbostel (German Centre for Higher Education Research and Science Studies) puolestaan pohdiskelivat monipuolisesti akateemisen vapauden käsitettä. Griss toi esiin tieteen ja tutkimuksen vapauden yhteisen eurooppalaisen säädöspohjan mutta totesi samalla, että läkisääteisen vapauden tueksi tarvitaan läpinäkyvien tutkimusrahoituskriteerien tuomaa lisävapautta. Hornbostelinkin mielestä on olemassa riski, että yliopistojen ulkopuolisten rahoituslähteiden korostuminen johdattaa tutkimusta pois vapaan tieteen ytimestä kohti rahoittajien määrittämiä tavoitteita.
Tiedekustantaja Jan Velterop täydensi keskustelua tieteen avoimuuden ja laadun kysymyksillä. Nykyinen julkaisujen määriin ja viittauskertoimiin perustuva tutkimuksen ja tutkijoiden arviointi kaventaa käsitystä hyvästä tieteellisestä laadusta sekä rajoittaa mielekkäiden julkaisukanavien valinnan vapautta. Nykyiset Julkaisu- ja tutkimusrahoitusjärjestelmät luovat lisäksi kilpailupaineita yhteistyökannustimien sijaan, mikä taas saattaa hidastaa tieteen sisällöllistä edistymistä. Koko julkaisu- ja arviointikulttuuri kaipaa Velteropin mukaan ravistelua ja avoimuuden lukemista yhdeksi laadun mittariksi.
Päivän päätteeksi EU komissaari Johannes Hahn jakoi 25 000 euron suuruisen Madame de Staël Prize for Cultural Values -palkinnon. Tänä vuonna palkinnon sai ranskalainen filosofi Rémi Brague, joka on tutkinut erityisesti eri uskontojen historiallisia filosofiakäsityksiä ja keskinäisiä vuorovaikutuksia.
Yleiskokouspäätöksiä
Toisena päivänä käsiteltiin viralliset yleiskokousasiat. Tiedeakatemiain neuvottelukunnan edustaja kansleri emerita Krista Varantola valittiin ALLEAn hallitukseen kaudelle 2016-2018. Varantolalla on useiden vuosien kokemus järjestön toiminnasta, ja hän kuuluu lisäksi ALLEAn pysyvään Science and Ethics -työryhmään. ALLEAn kahdeksanhenkisellä hallituksella on edessään ajankohtaisia ja tärkeitä tehtäviä EUn uutta tiedeneuvontamekanismia (Science Advisory Mechanism, SAM) rakennettaessa. Kansallisille tiedeakatemioille ja niiden yhteistyöelimille on varattu mekanismissa erityinen neuvontatehtävä.
ALLEAn uusiksi jäseniksi hyväksyttiin Norjasta Royal Norwegian Society of Sciences and Letters ja Yhdistyneestä kuningaskunnasta Learned Society of Wales. ALLEAn jäsenakatemioiden määrä nousi uusien valintojen myötä 59:ään, mikä tekee järjestöstä varsin kattavan ja uskottavan eurooppalaisten tiedeakatemioiden edustajan.
Päivi Tikka, FT, Dos.
Tiedeakatemiain neuvottelukunnan pääsihteeri
