Tiedeakatemiain neuvottelukunta koordinoi suomalaista kansalliskomiteajärjestelmää ja tukee kansalliskomiteoiden työtä myöntämällä toimintatukia, kattamalla jäsenmaksuja kansainvälisissä tiedejärjestöissä sekä tarjoamalla neuvontaa ja tiedotusta. Osana kansalliskomiteajärjestelmän kehittämistyötä koko järjestelmä arvioitiin syksyn 2014 ja kevään 2015 välisenä aikana. Arvioinnin tukena työskenteli erillinen arviointiryhmä, johon kuuluivat pääjohtaja Jussi Nuorteva, Professori Emeritus Matti Pursula ja Professori Emeritus Dan‐Olof Riska.
Arvioinnin yhteydessä toteutettiin kysely, johon kansalliskomiteat vastasivat tammi-helmikuussa 2015. Kyselyaineiston lisäksi arviointi perustuu kansalliskomiteoiden vuosiraporteista kerättyihin tietoihin, neuvottelukunnan omiin arkistoihin, vastaaviin tietoihin muiden maiden kansalliskomiteajärjestelmistä ja lukuisiin keskusteluihin kansalliskomiteoiden edustajien kanssa.
Aineiston analysoinnin perusteella arviointiryhmä voi todeta, että keskitetysti koordinoidulla kansalliskomiteajärjestelmällä on suomalaiselle tutkimusyhteisölle paljon suurempi vaikutus, kuin mitä komiteoille myönnettävän tuen euromääräinen taso antaa olettaa. Kansalliskomiteoille myönnettävä tuki on toiminnan kannalta merkittävä ja usein ainut tulonlähde kansainvälisten tiedejärjestöjen hallinto- ja luottamustehtävien hoitamiseen.
”Yhteistyöllä on parannettu verkottumista ja tieteenalojen yhteistyötä myös kotimaassa.”
”Kansainvälisissä suhteissa vaaditaan aikaa, kärsivällisyyttä ja diplomatiaa, mutta sitä kautta saadaankin sitten vaikutusvaltaa.”
”Kansalliskomitean toimintamuoto on ainoa, jolla pystymme toimimaan kansainvälisessä järjestötoiminnassa.”
Monet kansalliskomiteat ovat oma-aloitteisesti luoneet paljon muutakin toimintaa kuin mihin järjestelmän piirissä olevat kansainväliset jäsenyydet velvoittavat. Kansalliskomiteat esimerkiksi palvelevat eri yliopistoissa työskenteleviä tai samasta ilmiöstä kiinnostuneita eri alojen tutkijoita yhdistävinä kansallisina foorumeina, jotka järjestävät omia tilaisuuksia ja muodostavat yhteisiä kannanottoja. Kansalliskomiteoilla on myös jäsenyyksiä ja luottamustehtäviä järjestelmän ulkopuolisissa kansainvälisissä tiedejärjestöissä. Kansalliskomiteajärjestelmän voikin kuvata toimivan alustana laajemmille ja monipuolisemmille tieteellisille aktiviteeteille.
Kansainvälisesti tarkasteltuna suomalainen kansalliskomiteajärjestelmä on jo nykymuodossaan varsin edistyksellinen. Koordinoituna tieteentekijöiden yhteisönä se on paljon enemmän kuin osiensa summa. Tiedeakatemiain neuvottelukunnan johdonmukaisella tuella tulee taata, että järjestelmä kehittyy jatkossakin, toiminta pysyy mielekkäänä ja ennen kaikkea uusiutuu ajan vaatimusten mukaisesti. Arviointiryhmän suositusten perusteella neuvottelukunnan tulee tulevaisuudessa kiinnittää enemmän huomiota toiminnan vaikuttavuuden seurantaan sekä kehittää järjestelmää entistä yhtenäisempänä kokonaisuutena.
Arviointiryhmä painottaa, että kansalliskomiteoiden edustajat tekevät työtään talkootyönä eikä palkattua henkilöstöä useimmiten ole. Kansalliskomiteoille asetetuissa vaatimuksissa tämä seikka on tärkeää ottaa huomioon ja pitää toiminta kustannustehokkaana sekä hallinnoltaan kevyenä.
Useimmat kansalliskomiteat ovat resurssien niukkuudesta huolimatta osoittaneet olevansa hyvin motivoituneita kehittämään toimintaansa, ja ovat oma-aloitteisesti luoneet paljon muutakin toimintaa kuin mihin järjestelmän piirissä olevat kansainväliset jäsenyydet velvoittavat. Tiedeakatemiain neuvottelukunnan liikkumavaraa järjestelmän kehittämiseksi ja mm. kansalliskomiteoiden kansainvälisen toiminnan paremmaksi kotiuttamiseksi Suomeen on edistettävä resursseja kasvattamalla.
Lue lisää arviointiraportista (pdf).
Kansalliskomiteatoiminnasta voit lukea lisää tästä linkistä.