Mitä kansalliskomiteat ovat?

Kansalliskomiteat ovat tieteenalankohtaisia tai tiettyjen aihepiirien ympärille muodostettuja toimielimiä, joiden tehtävänä on linkittää suomalaiset tutkijat alojensa kansainvälisiin tiedejärjestöihin. Näissä kattojärjestöissä suomalaiset tutkijat pääsevät vaikuttamaan aihealueidensa kansainvälisiin käytäntöihin ja tiedepoliittisiin linjauksiin.

Suomen Tiedeakatemiain koordinoimaan järjestelmään kuuluu tällä hetkellä 37 kansalliskomiteaa, joista tuorein on vuonna 2018 perustettu Historiatieteiden kansallinen komitea. Tutustu eri alojen kansalliskomiteoihin täältä.

Asema tieteen kansalliskomiteana on Suomen Tiedeakatemiain myöntämä status. Osa kansalliskomiteoista on perustettu yksinomaan kansalliskomiteatoimintaa varten, kun taas osa toimii tieteellisten seurojen yhteydessä.

Kansalliskomiteatoiminta juontuu Suomen Tiedeakatemiain pitkästä yhteistyöstä ISC:n eli International Science Councilin ja sitä edeltäneen ICSU:n (International Council for Science) kanssa. ISC:n jäsenistö koostuu kansallisista jäsenjärjestöistä ja kansainvälisistä tieteenalakohtaisista unioneista, jotka toimivat useimpien kansalliskomiteoiden kattojärjestöinä.

Miksi kansalliskomitea-status?

Kansalliskomiteat tarjoavat virallisen väylän vaikuttaa ja mandaatin toimia suomalaisen tutkimuksen äänenä kansainvälisissä tiedejärjestöissä.

Kansalliskomiteajärjestelmään kuulumisesta (kansalliskomitea-statuksesta) on mm. seuraavia hyötyjä:

  • Tieteenalan kansainväliseen unioniin tai muuhun kattojärjestöön kytkeytyminen
  • Mahdollisuus vaikuttaa kansainvälisesti oman tieteenalan standardeihin, tutkimuksen ja opetuksen käytäntöihin sekä tiedepoliittiseen toimintaan
  • Kytkeytyminen osaksi kansalliskomiteoiden ja tiedeakatemioiden muodostamaa monitieteistä verkostoa Suomessa

Asema kansalliskomiteana mahdollistaa myös toimintatuen hakemisen Suomen Tiedeakatemioilta. Tukea myönnetään kansainvälisten kattojärjestöjen toimintaan liittyviin matkakuluihin ja kotimaisiin kokous- ja hallintokuluihin (ks. hakuohje). Tuki on pienimuotoista mutta pitkäjänteistä, ja se riittää komitean toiminnan ylläpitämiseen, mikäli kulut ovat kohtuullisia. Suomen Tiedeakatemiat maksaa myös kansalliskomiteoiden kansainvälisten kattojärjestöjen vuosittaiset jäsenmaksut.

Kansalliskomiteatoiminnan vaikuttavuus

Muutama vuosi sitten tehdyn selvityksen mukaan kansalliskomiteatoiminnan vaikuttavuus koetaan varsin suureksi toimintatukien euromäärään nähden (ks. arviointiraportti 2015). Kansalliskomiteat raportoivat vuosittain saamansa tuen käytöstä ja toimintansa vaikuttavuudesta, mikä tarjoaa Suomen Tiedeakatemioille tärkeää tietoa tutkijoiden kansainvälisestä työstä. Raporttien mukaan oma aktiivisuus kansainvälisten kattojärjestöjen toimintaan osallistumisessa on keskeistä vaikuttavuuden kannalta. Nuorten tutkijoiden osallistumista on pidetty erityisen tärkeänä.

Jotkin kansalliskomiteat ovat raportoineet päässeensä vaikuttamaan globaalilla tasolla oman alansa tiedepoliittisiin linjauksiin ja tiedeopetuksen kehittämiseen. Esimerkiksi Fysiologian kansalliskomitea kertoi olleensa vuonna 2018 mukana järjestämässä työpajoja yliopistojen henkilökunnan kouluttamiseksi Ruandassa ja Intiassa.

Biotieteiden kansalliskomitean raportissa vuodelta 2018 pohdittiin komiteatyön vaikuttavuutta kansainvälisen diplomatian näkökulmasta: ”(Kansainvälisissä tiedejärjestöissä) on havaittavissa jonkinasteista polarisaatiota maantieteellisten ja poliittisten syiden takia. Suomalaiset edustajat ovat tässä suhteessa usein koettu neutraaleiksi. Edustajamme ovat pystyneet toimimaan sillanrakentajina toiminnan uudistamisessa sellaiseen suuntaan, jossa otetaan jäsenistön monitaustaisuus paremmin huomioon.”

Tieteenalakohtaisten kansalliskomiteoiden rinnalle on viime vuosina perustettu monitieteisiä, tietyn aihepiirin tutkimusta yhdistäviä komiteoita. ”Ilmastoa käsittelevää tietoa on kerätty vuosikymmeniä, mutta suurin haaste on saada eri datapankit yhdenmukaistettua ja eri toimijatahot ja organisaatiot keskustelemaan keskenään”, globaalimuutoksen tutkimusta kokoavan Future Earth Suomen raportissa todettiin. Kansainväliset monitieteiset organisaatiot ovat tällaisessa työssä avainasemassa.

Kuinka kansalliskomiteatoimintaan pääsee mukaan?

Mikäli tieteenalallasi toimii kansalliskomitea, voit osoittaa kiinnostuksesi ottamalla yhteyttä suoraan komitean yhteyshenkilöön. Mikäli tieteenalallasi ei ole kansalliskomiteaa, tutki toimiiko alallasi kansainvälinen järjestö tai tieteenalakohtainen unioni, jonka toimintaan olisi mielekästä osallistua. Jos näin on, voit ottaa yhteyttä Suomen Tiedeakatemioihin sen selvittämiseksi, olisiko uuden komitean perustaminen mahdollista.

Mikäli alallasi ei toimi kansainvälistä tiedejärjestöä, kannattaa ottaa selvää monitieteisten kansalliskomiteoiden toiminnasta ja mahdollisuudesta osallistua niihin. Humanistiset ja yhteiskuntatieteelliset alat ovat toistaiseksi vähemmistönä kansalliskomiteatoiminnassa, ja Suomen Tiedeakatemiat kannustaakin erityisesti näiden alojen tutkijoita mukaan kansainväliseen tiedejärjestötoimintaan.

 

Otathan yhteyttä, mikäli aihe herättää kysymyksiä! Kansalliskomiteatoimintaa koordinoi tiedesihteeri Veera Launis, veera.launis@academies.fi tai info@academies.fi, puh. 0503136393.