Tiedeakatemiain neuvottelukunta järjesti 3. maaliskuuta ’Tiedediplomatia ja arktiset kysymykset’ -seminaarin Tieteiden talolla. Seminaarin tarkoituksena oli tuoda ’tiedediplomatian’ käistettä suomalaiseen akateemiseen ja ulkopoliittiseen keskusteluun.

Seminaarin puhujat korostivat tieteen ja tieteentekijöiden vahvistuvaa roolia diplomatiassa ja ulkopolitiikassa. Ulkopolitiikan työkenttä muodostuu yhä useammin transnationaaleista ’ilkeistä ongelmista’, joiden ratkaisu vaatii moniammatillista ja monitieteistä yhteistyötä. Hyvä esimerkki tällaisesta työkentästä on arktinen alue ja sen hallinnointiin tarvittava kansainvälinen yhteistyö. Kuten ulkoministeri Erkki Tuomioja totesi puheessaan:

”On lisääntyvä tarve syventää dialogia kansallisten hallitusten, kansainvälisten toimijoiden ja kansainvälisen tiedeyhteisön välillä. Tiedediplomatia voi auttaa meitä saavuttamaan tämä tavoite: tarjoamalla ensisijaisen tärkeää tietoa päätöksentekijöille, vahvistamalla kansainvälistä tieteellistä yhteistyötä ja auttamalla tutkijoita toimimaan ’mini-diplomaatteina’.”

Jotta tiedediplomatia voisi auttaa monimutkaisten globaalien ongelmien ratkaisussa, tulee sen professori Paul Berkmanin mukaan olla kansainvälistä, monitieteistä ja inklusiivista. Tiedediplomatia voi auttaa meitä ratkaisemaan aikamme keskeisiä haasteita tasapainottamalla ”kansallisia intressejä ja jaettuja intressejä kaikkien maapallolla elävien hyväksi”. Paljon riippuu siitä pystyykö globaali yhteisö löytämän kestävää tasapainoa taloudellisten intressien, ympäristönsuojelun ja yhteiskunnallisen tasa-arvon välillä.

Professori Paul Berkmanin mukaan tieteellä on monia mahdollisia rooleja diplomatiassa ja ulkopolitiikassa, mm.:

  • Tiede varhaisena varoitusjärjestelmänä
  • Tiede politiikan agendojen taustatekijänä ja kansainvälisten instituutioiden elementtinä
  • Tiede on työkaluna maapallon systeemiseen monitorointiin ja arviointiin, jopa elintärkeänä apuna pitkäaikaisten muutosten seuraamisessa
  • Tiede innovaatioiden ja taloudellisen toiminnan lähteenä
  • Tiede jatkuvuuden elementtinä globaalissa yhteisössämme — rakentuu jatkuvasti olemassaolevan tiedon pohjalle
  • Tiede diplomatian työkaluna, edistämässä avointa dialogia yhteisen hyvän ja maapallon suojelemiseksi.
Chancellor emeritus Kari Raivio on 'Science as a tool for diplomacy'. (Council of Finnish Academies / Katri Rostedt)

Kansleri emeritus Kari Raivio puhui seminaarissa aiheesta ’tiede diplomatian työkaluna’.

Lisätietoa tiedediplomatiasta löytyy tästä linkistä (valikoitu kokoelma englanninkielisiä artikkeleita aiheesta).

Seminaarin pääpuhujat olivat prof. Paul Berkman (Cambridge) ulkoministeri Erkki Tuomioja. Seminaarin muut puhujat: Petri Hakkarainen (ulkoasiainministeriö), prof. Lassi Heininen (Lapin yliopisto), Rodney Hunter (Yhdysvaltain suurlähetystö), Arktisen keskuksen johtaja Paula Kankaanpää, prof. Markku Kulmala (Helsingin yliopisto), kansleri emeritus Kari Raivio ja prof. Nikolay Vakhtin (Eurooppa-yliopisto, Pietari).

Seminaarin ohjelma ja puhujien esitykset löytyvät tästä linkistä.

Kuvat: Katri Rostedt / Tiedeakatemiain neuvottelukunta