Kansalliskomiteajärjestelmän historia

Kansalliskomiteatoiminnan juuret ovat Suomen Tiedeakatemiain tekemässä yhteistyössä Kansainvälisen tiedeneuvoston (International Science Council, ISC) ja sen edeltäjän ICSU:n (International Council for Science) kanssa. ISC syntyi vuonna 2018 ICSU:n yhdistyessä yhteiskuntatieteiden keskusjärjestö ISSC:n (International Social Science Council) kanssa.

ISC:n jäsenkunta on ollut ICSU:n perustamisesta lähtien kahtalainen: jäsenistö koostuu toisaalta kansallisista jäsenistä ja toisaalta kansainvälisistä tieteenalakohtaisista unioneista. Suomi on kuulunut ICSU:n kansallisiin jäseniin sen perustamisesta eli vuodesta 1931 lähtien. Kansallisen edustuksen lisäksi suomalaiset tieteentekijät ovat toimineet aktiivisesti myös ICSU:n ja ISC:n tieteellisissä unioneissa.

Kansalliskomiteajärjestelmä rakennettiin tiedeunionien kanssa tehtävää yhteistyötä varten. Ensimmäiset suomalaiset kansalliskomiteat perustettiin jo ICSU:n edeltäjän eli International Research Councilin aikana 1920-luvun taitteessa.

Nykyisin ISC:ssa toimii perinteisten tieteenalakohtaisten unioneiden lisäksi myös monitieteisiä tutkimusohjelmia, mikä on heijastunut myös suomalaiseen kansalliskomiteajärjestelmään.

Kansalliskomiteat voivat kuulua ISC:n piirissä toimivien tiedeunioneiden ja -ohjelmien lisäksi myös Euroopassa toimiviin tieteenalakohtaisiin yhteistyöjärjestöihin.

 

Kansalliskomiteat ja Suomen Tiedeakatemiat

ISC:n kansallisena jäsenenä Suomen Tiedeakatemiat koordinoi suomalaista kansalliskomiteajärjestelmää. Suomen Tiedeakatemiat esimerkiksi nimittää uudet kansalliskomiteat tai tarvittaessa uudelleenorganisoi olemassa olevien komiteoiden toimintaa.

Asema kansalliskomiteana on Suomen Tiedeakatamiain tietylle toimielimelle myöntämä status. Suomen Tiedeakatemiat on sitoutunut pitkäjänteisesti tukemaan järjestelmän piiriin kuuluvien kansalliskomiteoiden työtä.

Osa kansalliskomiteoista on rekisteröimättömiä, erikseen kansalliskomitetoimintaa varten perustettuja toimielimiä. Osa komiteoista puolestaan toimii tieteellisten seurojen yhteydessä. Järjestäytymistavasta riippumatta kansalliskomiteakohtaiset säännöt muodostavat toiminnan perustan. Säännöt antavat raamit komitean kokoonpanolle, nimitysmekanismeille ja toimikausille sekä määrittelevät, kuinka tiheästi kansalliskomitea kokoontuu. Suomen Tiedeakatemiat vahvistaa kansalliskomiteoiden säännöt ja niihin tehtävät muutokset.

Suomen Tiedeakatemioille kansalliskomiteoiden muodostaman laajan tieteentekijöiden verkoston asiantuntemus ja kontaktit ovat ensiarvoisen tärkeitä. Myös kansalliskomiteoiden keskinäinen yhteistyö on arvokasta. Säännöllinen yhteydenpito Suomen Tiedeakatemiain ja kansalliskomiteoiden kesken onkin olennainen osa järjestelmän toimintaa. Vakiintuneena yhteydenpidon muotona järjestetään vuosittain syksyisin kansalliskomiteoiden yhteistyötapaaminen.