Tiedeakatemiain neuvottelukunta valitsi data-asiain kansalliskomitean järjestämän keskustelutilaisuuden yhdeksi kansalliskomiteoiden kotimaisen toiminnan pilottihankkeeksi vuodelle 2016. Komitean sihteeri Heidi Laine esittelee pilottihankkeen ja data-asiain kansalliskomitean toiminnan neuvottelukunnan blogin vierailevana kirjoittajana.
Data-asiain kansalliskomitea edustaa suomalaista tiedeyhteisöä kansainvälisen tiedeneuvosto ICSUn datakomiteassa, CODATAssa. Komitea seuraa tiiviisti myös muita keskeisiä kansainvälisiä tutkimusdata-asioiden keskusteluareenoja, kuten Research Data Alliance’a (RDA) sekä ICSUn World Data System’iä (WDS). Komitean englanninkielinen nimi on Finnish Committee for Research Data ja se käyttää siitä johdettua FCRD-lyhennettä myös kotimaisessa toiminnassaan.
Äskettäin hyväksytyt säännöt määrittävät FCRD:in tehtävän seuraavasti: “Data-asiain kansalliskomitean tehtävänä on edistää avoimen datan ja tieteen asemaa Suomessa sekä tukea ja parantaa tutkimuksen tietoaineistojen hyödynnettävyyttä ja hyviä tietoaineistojen hallinnan käytänteitä. Kansalliskomitea toimii yhteistyöelimenä alan kotimaisen ja kansainvälisen tiedeyhteisön välillä [fusion_builder_container hundred_percent=”yes” overflow=”visible”][fusion_builder_row][fusion_builder_column type=”1_1″ background_position=”left top” background_color=”” border_size=”” border_color=”” border_style=”solid” spacing=”yes” background_image=”” background_repeat=”no-repeat” padding=”” margin_top=”0px” margin_bottom=”0px” class=”” id=”” animation_type=”” animation_speed=”0.3″ animation_direction=”left” hide_on_mobile=”no” center_content=”no” min_height=”none”][…]” Säännöt ovat luettavissa kokonaisuudessaan täällä.
FCRD on Tiedeakatemiain neuvottelukunnan kansalliskomiteaverkoston uusimpia tulokkaita. Viimeaikaista toimintaa onkin leimannut roolin pohtiminen sekä keskusteluyhteyden etsiminen sekä kansainvälisiin että kansallisiin toimijoihin. Vuoden alussa 15.2. Kansallisarkistossa järjestetty keskustelutilaisuus, Finland in the international open science arenas – collaboration, policies, infrastructures, oli monella tapaa tärkeä päänavaus: yhtäältä tilaisuus toi yhteen hajanaista avoimen datan parissa toimivien tahojen kenttää ja toisaalta keskustelussa esiin nousseet teemat tulevat suuntaamaan FCRD:in tulevaa toimintaa.
Keskustelutilaisuudessa myös konkretisoitui FCRD:in toiminnan luonne sillanrakentajana kansainvälisen ja kansallisen välillä CODATAn johtajan Simon Hodsonin läsnäolon ansiosta. Arvokkaan ajatustenvaihdon ja suhteiden luomisen lisäksi tapahtuma on jo nyt poikinut konkreettisiakin tuloksia. Tieteen tietotekniikan keskuksen CSC:n Senior Specialist Irina Kupiainen nimettiin tilaisuudessa käynnistyneen keskustelun tuloksena Hodsonin puheenjohtaman OECD:n Global Science Forumin Business Models for Data Repositories -asiantuntijaryhmän jäseneksi. Lisäksi kansalliskomitea käy keskusteluja CODATAn ja Avoin tiede ja tutkimus (ATT) -hankkeen edustajien kanssa pohjoismaisen Data Citation Workshopin järjestämisestä Suomessa syksyllä.
Koulutuksen kautta kohti tutkimusaineistojen avoimuutta
Tutkimusdatataidot kuuluvat jokaisen tutkijan työkalupakkiin. Tämä oli yksi FCRD:in keskustelutilaisuuden viesteistä.
CODATA kehittää avoimen tieteen teknisten perustaitojen opettamiseen suunnattua mallia. Paketti on suunniteltu sopivaksi mahdollisimman monien eri alojen tutkijoille ja siinä perehdytään mm. tutkimusinfrastruktuureihin, aineistonhallintaan, data-analyysiin, ohjelmistokehitykseen, mallintamiseen ja datan visualisoimiseen. Opetusohjelmaa pilotoidaan kesällä kahteen kertaan, ensin kesäkuussa Pekingissä, Kiinassa, ja sitten elokuussa Triestessä, Italiassa. Molemmille kursseille on haku avoinna 18. huhtikuuta asti. Johtuen runsaasta sponsorituesta, myös kehittyneistä maista tulevat opiskelijat voivat saada Triesten kurssin osalta osallistumiselleen rahoituksen järjestäjätahoilta. Lisätietoja löytyy täältä.
Koulus ja tutkijataitojen kehittäminen kuuluvat myös ATT-hankkeen painopistealueisiin kuluvana ja tulevana vuonna. Tilaisuuksista ja verkkoresursseista löytyy lisätietoja täältä
Tieteellä ei ole kotimaata
Tiede perustuu kansalliset rajat ylittävälle keskustelulle ja yhteistyölle. FCRD:in keskustelutilaisuuden päättäneessä paneelikeskustelussa useissa puheenvuoroissa korostettiin tarvetta koko globaalia tiedeyhteisöä koskeville yhteisille standardeille. Vaikka tiedepolitiikkaa tehdään kansallisista intresseistä lähtien, tulee sen tavoitteena olla Suomen tieteen nivominen entistä tiiviimmin osaksi maailmaa.
Simon Hodson muistutti, kuinka suomalaisilla on hyvät mahdollisuudet vaikuttaa ja muovata kansainvälisiä keskusteluja tavalla, joka tukee kansallisia tavoitteita. Kansainvälisten sopimusten ja käytänteiden tavoitteena ei ole sitoa käsiä kansallisella tasolla,vaan päinvastoin vapauttaa ne tasoittamalla pelikenttää eri maista tulevalle tutkimukselle ja tutkijoille. Kansainvälinen yhteistyö myös vapauttaa resursseja, sillä kaikkialla painitaan samojen tutkimusinfrastruktuurien, tukipalveluiden ja koulutuksen kehittämiseen liittyvien haasteiden kanssa.
Suomalaisen tieteen tavoitteena on olla maailman tieteen huipulla. Tuon huipun voi tavoittaa vain olemalla avoin maailmalle.
Keskustelutilaisuuden ohjelma puhujineen ja esityskalvoineen löytyy FCRD:in kotisivuilta
Heidi Laine,
Helsingin yliopiston jatko-opiskelija ja data-asiain kansalliskomitean sihteeri
***
Tiedeakatemiain neuvottelukunta valitsi data-asiain kansalliskomitean 15.2. Kansallisarkistossa järjestämän keskustelutilaisuuden, Finland in the international open science arenas – collaboration, policies, infrastructures, yhdeksi kaikkiaan neljästä kansalliskomiteoiden kotimaisen toiminnan pilottihankkeista. Vuoden 2016 pilottihankkeissa rahoitetaan kansalliskomiteoiden toimintatukivaroista kansalliskomiteoiden kotimaahan suunnattua toimintaa. Rahoittamalla kansalliskomiteoiden kansainvälisten kokousmatkojen lisäksi komiteoiden kotimaisia hankkeita neuvottelukunta pyrkii vastaamaan kansalliskomiteoiden muuttuneisiin tarpeisiin, jotka tulivat ilmi vuoden 2015 kansalliskomitea-arvioinnin aikana. Pilottihankkeissa on kiinnitetty erityishuomiota yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen ja siitä viestimiseen, mikä vuorostaan oli kansalliskomitea-arvioinnin aikana esiin tullut opetus- ja kulttuuriministeriön toive. Kaikki neljä pilottihanketta esitellään neuvottelukunnan kotisivujen blogissa vuoden 2016 aikana, ja ne ovat sisällöiltään sekä tieteenaloiltaan mielenkiintoisen erilaisia. Syksylle 2016 on tulossa esittelyyn myös Future Earth Suomen Global Change Now! -tapahtuma, Suomen kansallisen litosfäärikomitean litosföörisymposium ja sosiologian kansalliskomitean alan toimijoiden yhteistyötapaaminen.[/fusion_builder_column][/fusion_builder_row][/fusion_builder_container]