Nykyisen Tiedeakatemiain neuvottelukunnan puitteissa toteutettu suomalaisten tiedeakatemioiden yhteistyö juhlii kuluvana vuonna 40-vuotista taivaltaan. Tiedeakatemioiden virallinen yhteistyö alkoi 9.4.1976, kun neuvottelukunnan edeltäjä, Suomen Tiedeakatemiain Valtuuskunta (STAV) aloitti toimintansa. Juhlavuoden kunniaksi julkaisemme neuvottelukunnan jäsenten, henkilökunnan, sidosryhmäläisten sekä neuvottelukunnan kansainvälisiin asiantuntijatehtäviin nimeämien tutkijoiden kirjoituksia sekä henkilökuvia erillisessä ”40v-juhlavuosisarjassa”.
40v-juhlavuosisarjan toisessa osassa kysymyksiimme vastaa Tiedeakatemiain neuvottelukunnan pääsihteeri Päivi Tikka.
1.Kuka olet ja mikä on suhteesi Tiedeakatemiain neuvottelukuntaan?
-Olen Päivi Tikka, Tiedeakatemiain neuvottelukunnan pääsihteeri. Taustaltani olen ekologi ja ympäristöntutkija, ja minulla on dosentuuri Helsingin yliopistossa.
2. Miksi haluat tehdä tiedettä?
-Lähdin tutkijan uralle, koska halusin lisätä tietopohjaa ympäristön ja biodiversiteetin tilan parantamiseksi ja ylläpitämiseksi. Pääsihteerinä en tee enää itse tutkimusta, mutta työskentelen riippumattoman tieteen ja tutkittuun tietoon pohjautuvan päätöksenteon edistämiseksi.
3. Miten kuvailisit tieteen asemaa suomalaisessa yhteiskunnassa?
-Perinteisesti tieteen ja tutkijoiden asema ja arvostus ovat olleet Suomessa vahvoja. Tällä hetkellä tilanne on kuitenkin huolestuttava. Tutkimukseen ja koulutukseen kohdistuneet rahoitusleikkaukset ovat olleet rajuja, ja tutkimukselta tunnutaan odotettavan lähinnä nopeaa välinearvoa tuottavia tuloksia.
4. Mihin tarvitaan tieteentekijöiden kansainvälistä järjestöyhteistyötä?
-Yhteisistä tieteellisistä pelisäännöistä ja standardeista sopimiseen, kansainvälisen akateemisen yhteisön äänenä toimimiseen, maailmanlaajuisesti merkittävien tutkimusaloitteiden tekemiseen sekä puolueettoman ja tieteelliset kriteerit täyttävän informaation välittämiseen.
5. Mikä on Tiedeakatemiain neuvottelukunnan paras saavutus 40 toimintavuoden aikana (tai viimeisten 4 vuoden aikana)?
-Sanoisin neuvottelukunnan olemassaolon sinänsä olevan ainutlaatuinen saavutus. Maailmanlaajuisesti on poikkeuksellista, että kansalliset tiedeakatemiat ovat järjestäneet kansainväliset edustuksensa yhden yhteistyöorganisaation kautta. Neuvottelukunnan välityksellä kaikki Suomen neljä tiedeakatemiaa saavat saman informaation ja yhtäläiset mahdollisuudet osallistua kansainväliseen tiedeyhteistyöhön.
6. Mikä on tieteen rooli suomalaisessa yhteiskunnassa vuonna 2025?
-Toivon että tieteen ja monitieteisen yhteiskunnallisen ongelmanratkaisutyön yhdistäminen on saatu vakaalle pohjalle vuoteen 2025 mennessä. Viime vuosina on tehty useita hyviä aloitteita tiedeyhteisön sitouttamiseksi toimimaan päätöksenteon tukena. Monimutkaiset ja moniulotteiset ongelmat ilmastonmuutokseen sopeutumisesta hallitsemattomaan muuttoliikkeeseen vaativat monialaista ymmärrystä ja osaamista, joka vaatii pitkäjänteistä työrauhaa ja rahoitusta.
7. Mistä tieteeseen liittyvästä aiheesta innostuit viimeksi?
-Hiljattain tulleesta uutisesta, jonka mukaan tuntemamme laajuinen alkuainetaulukko on saatu määritettyä täyteen. Asia on siinäkin mielessä merkittävä, että alkuaineista päättää kansainvälinen teoreettisen ja sovelletun kemian liitto (IUPAC), johon Tiedeakatemiain neuvottelukunta yhdistyy tukemansa Kemian kansalliskomitean kautta.