Dosentti Johanna Salminen kenttätyössä Iranissa v. 2016

Dosentti Johanna Salminen kenttätyössä Iranissa v. 2016

Nykyisen Tiedeakatemiain neuvottelukunnan puitteissa toteutettu suomalaisten tiedeakatemioiden yhteistyö juhlii kuluvana vuonna 40-vuotista taivaltaan. Tiedeakatemioiden virallinen yhteistyö alkoi 9.4.1976, kun neuvottelukunnan edeltäjä, Suomen Tiedeakatemiain Valtuuskunta (STAV) aloitti toimintansa. Juhlavuoden kunniaksi julkaisemme neuvottelukunnan jäsenten, henkilökunnan, sidosryhmäläisten sekä neuvottelukunnan kansainvälisiin asiantuntijatehtäviin nimeämien tutkijoiden kirjoituksia sekä henkilökuvia erillisessä ”40v-juhlavuosisarjassa”. 40-vuotisjuhlasarjassamme meillä on tällä kertaa kunnia esitellä IUGG-kansalliskomitean sihteeri ja valtuutettu edustaja kansainvälisessä IUGG:n neuvostossa sekä vuoden 2015 IUGG Early Career Scientist Awardee -palkittu dosentti, akatemiatutkija Johanna Salminen.

1. Kuka olet ja mikä on suhteesi kansalliskomiteaanne/IUGG-katto-organisaatioon?

Olen akatemiatutkija Johanna Salminen, Helsingin yliopiston kiinteän maan geofysiikan dosentti. Olen tällä hetkellä Geofysiikan seuran väistyvä puheenjohtaja. Olen IUGG:n (International Union of Geodesy and Geophysics) kansalliskomitean sihteeri ja kansalliskomitean valtuutettu edustaja kansainvälisessä IUGG:n neuvostossa. Minut on valittu myös IUGG:n visioning committee:hen valmistelemaan IUGG:n seuraavien neljän vuoden tavoitteita.

2. Miksi haluat tehdä tiedettä?

Elinolosuhteen maapallolla muuttuvat tällä hetkellä nopeasti. Toivon, että kysymykset joiden parissa teen tutkimustani auttavat meitä ymmärtämään paremmin maapalloa ja sen kehitystä ja tarjoavat ehkä mahdollista analogiaa tällä hetkellä tapahtuviin muutoksiin.

Henkilökohtaisesti luonto on aina kiehtonut minua, joten oli selvää jo varhaisessa vaiheessa, että lähden opiskelemaan luonnontieteitä. Tieteentekeminen kiehtoo ja haastaa koettelemaan rajoja.

3. Miten kuvailisit tieteen asemaa suomalaisessa yhteiskunnassa?

Tieteellä on ollut vankka pohja suomalaisessa yhteiskunnassa ja suomalaiset tutkijat ja tutkijakoulutus ovat maailmalla korkeasti arvostettuja. Tieteentekijät ovat todella motivoituneita työnsä tekemiseen ja sitä tehdään usein kelloon katsomatta. Tämä ja se, että korkeasti koulutetut osaavat tieteentekijät myös opettavat paljon hyödyttää suoraan yhteiskuntaa. Harmillista on kuitenkin ollut huomata, että tästä huolimatta yliopistoihin on kohdistettu mittavat leikkaukset.

4. Mihin tarvitaan tieteentekijöiden kansainvälistä järjestöyhteistyötä?

Kaikki tutkijat tietävät, että tiede on kansainvälistä ja tutkijat tekevät jatkuvasti kansainvälistä yhteistyötä, mutta usein kontaktit ovat tutkijatasolla. Sen sijaan monille varhaisen uran vaiheessa oleville tutkijoille kansainvälinen järjestöyhteistyö voi olla melko vieras asia. Se kuitenkin mm. auttaa sopimaan ja koordinoimaan yhteisiä tiedepoliittisia tavoitteita. Järjestötyöhön osallistumalla syntyy myös tärkeitä kontakteja. Haluaisin tässä myös korostaa sitä, että nuorten tutkijoiden tulisi aktivoitua järjestötoimintaan ja toisaalta heille tulisi myös tarjota siihen mahdollisuus.

5. Mikä on kansalliskomiteanne/IUGG-katto-organisaation paras saavutus 40 vuoden toimintavuoden aikana?

IUGG:n saavutusten lista on pitkä ja ulottuu kauemmaksi kuin 40 vuotta. Maintsen tässä niistä vain muutaman. IUGG on mm. aloittanut ja/tai vahvasti tukenut kansainvälistä yhteistyötä mikä on johtanut erittäin tuottaviin maalimanlaajuisiin monitieteisiin tutkimusohjelmiin. Esimerkkeinä mm.  International Geophysical Year (IGY, 1957-58), the Upper Mantle Project (1964-70), World Climate Research Programme (1980-edelleen käynnissä), International Lithosphere Program (1981-edelleen käynnissä), ja Global Geodetic Observing System (2003-edelleen käynnissä).

Yksi IUGG:n suurista panoksista on ollut pyrkimys avoimeen tutkimusdatan jakamiseen. IUGG loi World Data Centerin ja the Federation of Astronomical and Geophysical Data Analysis Services ICSU:n kautta n. 50 vuotta sitten. Nyt nämä siirretään ICSU:n World Data System järjestelmään, jossa data on kaikkien tutkijoiden käytössä.

6. Mikä on tieteen rooli suomalaisessa yhteiskunnassa vuonna 2025?

Tieteellä on edelleen vankka rooli yhteiskunnassa, mutta innovatiivisuutta ja suoraan yhteiskuntaa hyödyttävää roolia painotetaan enemmän. Tämä tulee asettamaan haasteita puhtaasti perustutkimusta tekevälle tutkijalle. Ehkäpä Akatemian koordinoima kärkihankehakukin, jossa rahoitetaan kahden vuoden projekteja, indikoi sitä, että tieteen tekijöiltä tullaan odottamaan tuloksia nopeammin.

7. Mistä tieteeseen liittyvästä aiheesta innostuit viimeksi?

Innostun uusista tuloksista helposti, mutta tässä en voi olla nostamatta esille oman laitoksen ja oman alan tutkijoita. Heidän tutkimuksensa Maapallon sisäytimen nukleaatioajasta julkaistiin Nature – lehdessä (Biggin., et al., 2015. Palaeomagnetic field intensity variations Mesoproterozoic inner-core nucleation. Nature. doi:10.1038/nature15523). Kiehtovaa tässä on se, että mittaamalla maan pinnalla olevien eri ikäisten kivien magnetoituman, tutkijat ovat määrittäneen maan magneettikentän intensiteetin sillä hetkellä, kun nämä kivet magnetoituivat. Magneettikenttä syntyy maan ytimessä, joten muutokset magneettikentän intensiteetissä indikoivat muutoksista maan ytimessä.