Nykyisen Tiedeakatemiain neuvottelukunnan puitteissa toteutettu suomalaisten tiedeakatemioiden yhteistyö juhlii kuluvana vuonna 40-vuotista taivaltaan. Tiedeakatemioiden virallinen yhteistyö alkoi 9.4.1976, kun neuvottelukunnan edeltäjä, Suomen Tiedeakatemiain Valtuuskunta (STAV) aloitti toimintansa. Juhlavuoden kunniaksi julkaisemme neuvottelukunnan jäsenten, henkilökunnan, sidosryhmäläisten sekä neuvottelukunnan kansainvälisiin asiantuntijatehtäviin nimeämien tutkijoiden kirjoituksia sekä henkilökuvia erillisessä ”40v-juhlavuosisarjassa”. Nyt juhlavuosisarjan esittelyvuorossa on uunituore sihteeristön työntekijä, 13.6. tiedesihteerin sijaisena aloittanut Kalle Videnoja.
1. Kuka olet ja mikä on suhteesi Tiedeakatemiain neuvottelukuntaan?
Olen Kalle Videnoja ja aloitin kesäkuussa tiedesihteeri Katri Rostedtin vanhempainvapaan sijaisena Tiedeakatemiain neuvottelukunnan sihteeristössä. Olen aiemmin toiminut kehitystehtävissä järjestösektorilla ja filosofian opettajana.
2. Miksi haluat tehdä tiedettä?
Valmistelen väitöskirjaa Helsingin yliopiston Oikeustieteelliseen tiedekuntaan. Oma osuuteni tieteen tekemiseen on siis ainakin toistaiseksi vaatimaton. Olen kuitenkin onnekas päästessäni työskentelemään tieteen edistämisen parissa. Tiede on inhimillisenä toimintana ainutlaatuista ja siihen kiteytyy ajatus ihmisen pyrkimyksestä ylittää omat tiedolliset rajansa, innostua ja löytää uutta.
3. Miten kuvailisit tieteen asemaa suomalaisessa yhteiskunnassa?
Viimeaikainen tiedevastaisuus huolestuttaa minua. Tiede on äärimmäisen tärkeää yhteiskunnalliselle kehitykselle. Tutkimusorganisaatioiden ja julkaisijoiden politiikkasuosituksilla tulisi olla huomattavasti näkyvämpi asema valiokuntatyössä, lainvalmistelussa ja poliittisessa päätöksenteossa. Suomessa tieteellä on kuitenkin ollut vahva asema, suomalaiset tutkimusorganisaatiot ovat arvostettuja ja suomalaiset ihmiset ovat hyvin koulutettuja. Ei ole välttämättä järkevää tehdä liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä lyhyen aikavälin muutoksesta. Vaikka ilmapiiri on muuttunut selvästi yliolkaisemmaksi suhteessa tieteeseen ja koulutukseen, suomalainen yhteiskunta rakentuu yhä edelleen vahvan koulutuksen ja tutkimuksen varaan.
4. Mikä on tieteen rooli suomalaisessa yhteiskunnassa vuonna 2025?
Vuonna 2025 elämme jälleenrakennuksen aikaa ja yritämme korjata tuhoja, joita 2010-luvun koulutuspolitiikka sai aikaan.
5. Mistä tieteeseen liittyvästä aiheesta innostuit viimeksi?
Euroopan unionin kilpailukykyneuvoston suunnitelmasta eurooppalaisen tiedejulkaisun avoimuuden edistämiseksi. Vuoteen 2020 mennessä eurooppalaisten tieteellisten artikkelien tulisi olla vapaasti saatavilla. Tie tavoitteeseen on pitkä, mutta ei mahdoton.