Nykyisen Tiedeakatemiain neuvottelukunnan puitteissa toteutettu suomalaisten tiedeakatemioiden yhteistyö juhlii kuluvana vuonna 40-vuotista taivaltaan. Tiedeakatemioiden virallinen yhteistyö alkoi 9.4.1976, kun neuvottelukunnan edeltäjä, Suomen Tiedeakatemiain Valtuuskunta (STAV) aloitti toimintansa. Juhlavuoden kunniaksi julkaisemme neuvottelukunnan jäsenten, henkilökunnan, sidosryhmäläisten sekä neuvottelukunnan kansainvälisiin asiantuntijatehtäviin nimeämien tutkijoiden kirjoituksia sekä henkilökuvia erillisessä ”40v-juhlavuosisarjassa”.
1. Kuka olet ja mikä on suhteesi Tiedeakatemiain neuvottelukuntaan?
Olen kasvatustieteen professori ja Suomalaisen Tiedeakatemian nykyinen esimies Kirsi Tirri. Edustan Suomalaista Tiedeakatemiaa Tiedeakatemiain neuvottelukunnassa vuoden 2016 loppuun asti.
2. Mikä sai sinut kiinnostumaan tieteen tekemisestä?
Olen peruskoulutukseltani opettaja ja opettajan ammatin etiikkaan kuuluu seurata tiedettä ja osata johdattaa opiskelijat uuden tiedon lähteille. Olen myös opettajankouluttuja ja meidän filosofiamme on, että opetamme sitä mitä tutkimme ja tutkimme sitä mitä opetamme. Tieteen tekeminen on siten osa ammattiani ja identiteettiäni professorina. Uskon myös tekemällä oppimiseen eli tieteen kentällä ei ole uskottavuutta ellei myös itse ole sitä aktiivisesti tekemässä.
3. Miten kuvailisit tieteen asemaa suomalaisessa yhteiskunnassa?
Suomalainen tiede on korkeatasoista ja meillä on kansainvälisestikin arvioituna useita huipputason tutkijoita ja tutkimusryhmiä sekä matemaattis-luonnontieteellisillä että humanistisilla aloilla. Viimeaikaiset koulutuspoliittiset linjaukset ovat toki heikentäneet yliopistojen ja tutkijoiden toimintamahdollisuuksia, mutta eivät ne ole ainakaan vielä laskeneet tieteen tasoa tai asemaa suomalaisessa yhteiskunnassa.
4. Mihin tarvitaan tieteentekijöiden kansainvälistä järjestöyhteistyötä?
Olen itse ollut Eurooppalaisen tiedejärjestön European Council for High Ability (ECHA) presidenttinä vuosina 2008-2012. Opin silloin hyvin paljon verkostoitumisen tärkeydestä. Vain verkostoitumalla kansainvälisesti muiden tieteentekijöiden kanssa voimme vaikuttaa tiedepolitiikkaan ja saada näkyvyyttä tärkeille tieteellisille avauksille ja alan huippututkijoille.
5. Mikä on tieteen rooli suomalaisessa yhteiskunnassa vuonna 2025?
Tieteen rooli pysyy tärkeänä, sivistynyttä yhteiskuntaa ei voi kehittää ilman tiedettä ja sen tulosten hyödyntämistä poliittisessa päätöksenteossa
6. Mistä tieteeseen liittyvästä aiheesta innostuit viimeksi?
Olen innostunut neurotieteen ja kasvatustieteen yhteistyöstä ja näiden tieteiden mahdollisuuksista vaikuttaa oppimiseen ja opiskeluun. Tarvitsemme tulevaisuudessakin ihmisiä, jotka uskovat siihen, että uusien asioiden oppiminen on aina mahdollista ja oppimalla uutta edistämme myös tiedettä. Kasvun ajattelu oppimisessa ja luovuuden kehittäminen ovat aiheita, joita itse opiskelen ja opetan tuleville opettajille.